Skip to content

Elämä

Akatemia
FM, gradu “Kaikille kodittomille – Timo Pusan tuotannon melankolia, eksistentialismi ja suhde työläiskirjallisuuteen” meni läpi eximiana kesäkuussa 2006. Sivuaineita ehti kertyä: yleistä kirjallisuustiedettä, folkloristiikkaa, uskontotiedettä, taidehistoriaa, yhteiskuntahistoriaa, viestintää sekä Latinalaisen Amerikan ja Venäjän tutkimusta. Mikäli tähdet ovat joskus suotuisat, en sulje pois mahdollisuutta jatkaa vielä Pusan parissa.

Leipätyöt
Luovan kirjoittamisen opettaja Helsingin työväenopistolla. Freelance-toimittajana olen avustanut yli 50 lehteä. Välillä Suomen Kirjailijaliiton Kirjailija-lehden tekeminen sitoi yhdeksäksi vuodeksi. Pitkäaikaisia avustajasuhteita nyt tai joskus takavuosina: City-lehti, Parnasso, Vihreä Lanka, Voima, Kansan Uutiset, Kirkko ja Kaupunki, Uusimaa ja Yliopisto.

Harrastukset
Kirjallisuus, elokuvat, rock-musiikki, maailmanmatkailu tai pikemminkin siitä unelmointi (erityisesti Balkan, itäinen Eurooppa, Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä). Helsingin kaupunkikulttuuri näyttelyineen, tapahtumineen, teattereineen ja ravintoloineen on nyttemmin jäänyt olemattoman vähälle kaiken ruuhkavuotisen aikatauluhulluuden ja silkan väsymyksen takia. Jääsateettomana aikana pyöräilen kaikkialle, talvisin kävelen Huopalahtea ympäri ajatukset huurussa. Stressiä hoidan hyvässä seurassa Pikku Huopalahden tai Kallion baareissa – tai sitten PC-pelien äärellä (kestosuosikkeina historialliset Total War -strategiapelit, BioWaren roolipelit kuten Mass Effect ja Dragon Age, Witcherit, FallOutit, Dishonored, Borderlands 2 – sekä tietenkin Skyrim.)

Politiikka
En ole enää koskaan ehdolla missään, paitsi toivottavasti erinäisten kirjallisuus- ja ihmisoikeuspalkintojen saajaksi. 🙂 Omalta osaltani PUOLUEpolitiikka on historiaa, sillä kirjoja täytyy ehtiä kirjoittaa ja maailman muuttaminen (tai ainakin vallitsevien totuuksien ja lukkoon lyötyjen viholliskuvien kyseenalaistaminen) sujuu paremmin näyttöpäätteen takaa. Vaalien lähestyessä vaiheilen usein Vihreiden ja Vasemmistoliiton välillä, ja päädyn yleensä jonkun tukiryhmäänkin. Voisin kuvitella myös päästään avoimen kommunistin, idealisminsa säilyttäneen demarin tai jopa fiksun, arvoliberaalin porvarin käyvän.

Kuva: Emma Grönqvist