Helmikuu
ke 8.2. klo 17-18.30 luennoin Kalliossa, Opistotalon Helsinginsalissa (4. krs) Stephen Kingin (s. 1947) elämästä ja teoksista. Otsikkoni on ”Stephen King – Kauhun suuri humanisti”. King on – monesta muusta saman genren kirjailijasta poiketen – kertojana aika lämmin, ihmislähtöinen, myös onnellisiin loppuihin uskova kirjailija. Hänestä on nyttemmin kuoriutunut maankiertäjien ja Mainen osavaltion syrjäseutujen kuvaaja, Mark Twainin tai John Steinbeckin tapaan.
Toki ihmismielen yöpuoltakaan ei unohdeta: luennon toisena isona juonteena ovat kirjailijantyöhön liittyvät demonit ja pelot, Hohdon, Piinan, Pimeän puolen ja Kalpean aavistuksen kaltaisissa teoksissa.
Helsingin suomenkielinen työväenopisto järjestää. Tilaisuus on katsottavissa livenä Teams-yhteyden kautta.
to 16.2. klo 18-19.30 haastattelen Vuotalossa, Vuosaaren kirjastossa kirjailija Ville Eerolaa (s. 1990). Hän on lyhyessä ajassa julkaissut kaksi taiteilijaromaania: Nuori Waltari (Docendo 2020) ja Rakkaudella, Tove (Docendo 2022). Samalla historioitsija ja Helsingin yliopiston jatko-opiskelija Eerola on osoittanut kykynsä sujahtaa eri aikakausiin ja hyvinkin erilaisten ihmisten nahkoihin.
Eerolan esikoinen kertoo Mika Waltarista, Tulenkantajien levottomuudesta ja elämänjanosta ja 1920-luvun Pariisista. Jälkimmäinen teos taas on kirjeromaani Tove Janssonin ja valokuvaaja Eva Konikoffin romanssista ja ystävyydestä. Eerola katsoo maailmaa vanhenevan, erakoituvan, Konikoffille ja maailmalle hyvästejä jättävän Janssonin silmin. Silti tanssivat naiset ja jallupaukut 1940-luvun Helsingissä tuovat mieleen oman aikamme bilekohut.
Työväenopisto ja Vuosaaren kirjasto järjestävät. Tilaisuus on katsottavissa livenä ja sen jälkeen vielä kaksi viikkoa Vuosaaren kirjaston Facebook-sivun kautta.
Maaliskuu
to 23.3. klo 18-19.30 haastattelen Vuotalossa, Vuosaaren kirjastossa kirjailija Vilja-Tuulia Huotarista (s.1977). Runoilijana ja lasten- ja nuortenkirjailijana aloittanut kirjallisuuden moniottelija jakaa nykyisin elämänsä Helsingin ja Reykjavikin välillä. Samankaltaisesta kaksoiskansalaisuudesta kertoo myös hänen toinen aikuisten romaaninsa Drive-in (Siltala 2022).
Drive-inin päähenkilö Ella on geologi, jonka väitöskirja hohkakivistä ja tulivuorista on ikuisesti vaiheessa. Sama ikuinen keskeneräisyys ja maaperän seisminen liikahtelu ulottuvat rakkauteen ja perhesuhteisiin: pitäisi tehdä surutyötä luomuviljelijäisän poismenon jälkeen, mutta äiti ja sisko painavat pesänselvitysvaatimuksineen päälle. Yhtä lailla pyrkivät pintaan hiljan päättynyt avoliitto ja edelleen kummitteleva nuoruuden sekopäinen rakkaus. Huotarinen on siis yllättävänkin paljon runojensa teemojen äärellä: mukana ovat niin siteet paikkaan ja sukuun kuin kapina ja irtiotto.
Tänä vuonna saa ensi-iltansa myös Inari Niemen ohjaama elokuva Valoa valoa valoa. Se pohjaa Huotarisen samannimiseen nuortenkirjaan (Karisto 2011), joka kuvaa tyttöjen välistä ystävyysrakkautta Tšernobylin ydinturman varjossa.
Työväenopisto ja Vuosaaren kirjasto järjestävät. Tilaisuus on katsottavissa livestriiminä ja sen jälkeen vielä kaksi viikkoa Vuosaaren kirjaston Facebook-sivujen kautta.
ma 27.3. klo 18-19 haastattelen Stoassa, Itäkeskuksen kirjastossa kirjailija Anna Soudakovaa (s. 1983). Soudakovan esikoinen Mitä männyt näkevät (Atena 2020) punoo yhteen viisi sukupolvea, Stalinin vainot, Uzbekistanin, Leningradin ja turkulaisen maahanmuuttaja-arjen. Se on ennen kaikkea tarina Jurin, romaanin minäkertoja Marian ukin, elämänhalusta ja sisäisestä arvokkuudesta. Siitä huolimatta, että hän on menettänyt omat vanhempansa ja muita sukulaisia vainoissa.
Varjele varjoani (Atena 2022) jatkaa tätä inkerin- ja venäjänsuomalaista sukutarinaa. Sen keskiössä ovat yhtäältä seitsemänvuotiaana lama-Suomeen saapuva Nina-tyttö, ja toisaalta hänen vanhempiensa Veran ja Georgin yhteiselämän aloittelu 1980-luvun leningradilaisessa kommunalkassa. Venäjän monia osatodellisuuksia, vähemmistökansojen sorrettua asemaa ja maahanmuuttajien ulkopuolisuutta kuvaavat romaanit ovat Ukrainan sodan takia mitä ajankohtaisimpia.
Työväenopisto ja Itäkeskuksen kirjastot järjestävät. Tilaisuus on katsottavissa livestriiminä ja sen jälkeen vielä kaksi viikkoa Vuosaaren kirjaston Facebook-sivujen kautta.
Huhtikuu
ma 3.4. klo 18.30-20 luennoin Kanneltalossa, Kannelmäen kirjastossa amerikanjuutalaisen kirjallisuuden Grand Old Man Philip Rothista (1933-2018), ennen kaikkea hänen trilogiastaan Amerikan pastoraali, Mieheni oli kommunisti ja Ihmisen tahra (suomentanut Kristiina Rikman, WSOY 2000-2003). Otsikkoni on ”Amerikan suuri desilluusio – Yhdysvaltain 1900-luvun jälkipuoli Philip Rothin kuvastimessa.”
Romaaneja sitovat yhteen Uuden Englannin maisemat, amerikkalaisen idealismin syntyseudut. Samoin kertoja, erakoitunut ja syövän runtelema kirjailija Nathaniel Zuckerman: Rothin alter ego hänen varhaisteostensa ajalta.
Nykyhetkestä sukelletaan 1950-luvun alkuun, Hollywoodin ja yliopistomaailman vasemmistopiireihin, jotka joutuvat senaattori Joseph McCarthyn ihmisjahdin kohteeksi, 1960-70-luvuille, joiden idealismi ja utopismi muuttuvat Mustien pantterien ja Weathermenien väkivallaksi ja edelleen 1990-luvun uusiin oikeaoppisuustaisteluihin: republikaanit jahtaavat Bill Clintonia, akateemisissa piireissä valtaa alaa yltiöpäinen poliittinen korrektius. Siis eräänlainen Cancel-kulttuurin alkumuoto.