Kevään 2026 tapahtumakalenteri

Tammikuu

ma 19.1. klo 18.30-20 luennoin Kanneltalon luokassa 1 David Lynchin (1946-2025) elämästä ja elokuvista. Seuraavana päivänä tulee kuluneeksi 80 vuotta Hollywoodin mystikon, Twin Peaksin luojan ja provokatiivisten alitajunnan näkyjen maalarin syntymästä.

Kenties Lynch viettää syntymäpäiviään jossain sateenkaaren tuolla puolen, Judy Garlandin ja Marilyn Monroen kera.

Luentoni pohjaa ohjaajamaestron yhdessä Kristine McKennan kanssa tekemään Tilaa unelmoida -muistelmateokseen (suom. Elina Koskelin ja Ari Väntänen, Like 2018).

ke 21.1. klo 18-19.30 haastattelen Malmitalon Malmisalissa Islannin Länsivuonoilla asuvaa kirjailijaa ja viestintäyrittäjää Satu Rämöä (s. 1980). Aiheena on viimesyksyinen, Nordic Noiria ja arjen lämpöä yhdistelevä romaani Tinna (WSOY 2025) – sekä tietenkin koko Hildur-dekkarisarja (Hildur, Rósa & Björk, Jakob ja Rakel, WSOY 2022-2024).

Työväenopisto, Malmitalo ja Malmin kirjasto järjestävät, vapaa pääsy.

Helmikuu

ti 10.2. klo 18-19.30 haastattelen Vuotalossa, Vuosaaren kirjastossa kirjallisuuden moniottelija Juha Itkosta (s. 1975). Hänen uutuusromaaninsa Huomenna kerron kaiken (Gummerus 2025) on intiimi kuvaus Lassen ja Marjan nuoruudenrakkaudesta, joka syttyy keski-iässä uudelleen.

Perieksistentialististen mahdottomien valintojen ohella mukana on ajankuvaa 1990-luvun lamasta uuteen, Nokia-vetoiseen nousuun ja 2000-luvun kulutusjuhlintaan ponnistavasta Suomesta. Divarinpitäjä Lassen ammatin kautta Itkonen tekee kunniaa monille unohdetuille kirjoille ja klassisen musiikin säveltäjille.

Työväenopisto ja Vuosaaren kirjasto järjestävät, vapaa pääsy.

Maaliskuu

ma 2.3. klo 18-19.30 vedän Kanneltalon konserttisalissa paneelikeskustelua kirjailijantyöstä. Mukana paneelissa ovat lisäkseni Helmi Kekkonen ja Juha Itkonen.

Kaikilta kolmelta on hiljattain ilmestynyt kirjoittamista ja luovan työn edellytyksiä käsitteleviä teoksia: oma Aiheiden kirjani (Art House 2025), Helmin Näin minä sen kirjoitin (Kosmos 2025) ja Juha Itkosen ja Kjell Westön kirjeenvaihtoon perustuva 7 + 7 – Levottoman ajan kirjeitä (Otava 2019).

Työväenopisto, Kanneltalo ja Kannelmäen kirjasto järjestävät, vapaa pääsy.

ke 11.3. klo 18-19.30 luennoin Opistotalon kirjastoluokassa (Helsinginkatu 26, 2. krs) Helvi Hämäläisestä.

Tuottelias ja monipuolinen Hämäläinen (1907-1998) on samalla kirjallisuutemme suuri yksinäinen. Hän ajautui vuosikymmeniksi sivuraiteelle avainromaaninsa Säädyllinen murhenäytelmä (WSOY 1941) vastaanoton vuoksi.

Sivistyneistösatiirin taustalta tunnistettiin eläviä esikuvia, muun muassa Oiva ja Tyyni Tuulio, Anna-Maria Tallgren ja Olavi Paavolainen. Romaanissa piikiteltiin kulttuuripiirien saksalaismielisyyttä ja natsiestetiikan piileviä homoeroottisia ulottuvuuksia.

Hämäläinen ehti pitkän elämänsä aikana nähdä myös Finlandia-palkitusta runoteoksestaan Sukupolveni unta (WSOY 1988) alkaneen ”Helvi-buumin”. Säädyllisen murhenäytelmän sensuroimaton laitos ilmestyi vuonna 1995, samoin romaanin aiemmin hyllytetty jatko-osa Kadotettu puutarha. Tarinasta tehtiin pian myös Kaisa Rastimon elokuvaversio.

Luento on osa minun ja Ville Eerolan Kaunokirjallisia skandaaleita -sarjaa.

ke 25.3. klo 18-19.30 luennoin Opistotalon kirjastoluokassa (Helsinginkatu 26, 2. krs) Anja Kaurasen Syysprinssistä ja Harri Sirolan Syysprinssin kalaretkestä, punkin ja uuden aallon sukupolven melankolisista taiteilijarakkauden kuvauksista.

Anja Kaurasen (nyk. Snellman, s. 1954) Syysprinssin (WSOY 1996) minäkertoja vierailee psykiatrisessa sairaalassa sähköshokkihoitojen takia muistinsa menettäneen nuoruudenrakkautensa luona. Tarinan pohjalla on Kaurasen ja Harri Sirolan (1958-2001) suhde.

Sirola kirjoitti romaanille oman ”vastineensa”, novellikokoelman Syysprinssin kalaretki (Gummerus 1997) nimikertomuksen.

Kurkistamme myös Sirolan suurromaaniin Kaksi kaupunkia (Gummerus 1991). Viiden vuoden pohjatyön vaatinut sukellus 1980-luvun Neuvosto-Viron toisinajattelijapiireihin, vankileireille ja vankimielisairaaloihin jäi ansaitsemattoman vähälle huomiolle. Tämä vauhditti Sirolan mielen järkkymistä.

Luento on osa minun ja Ville Eerolan Kaunokirjallisia skandaaleita -sarjaa.

Huhtikuu

ke 22.4. klo 18-19.30 luennoin Opistotalon kirjastoluokassa (Helsinginkatu 26, 2. krs) Stephen Kingistä, Yhdysvaltain poliittisimmasta kirjailijasta.

Kauhun kuningas King (s. 1947) on ottanut kirjojensa kautta kantaa jo vuosikymmeniä. Oli kyse sitten romaaneista Tukikohta, Kosketus, 22.11.63, Tarpeellista tavaraa tai Kuvun alla. Hän on myös haastanut Twitterissä (nyk. X) antaumuksellisesti riitaa Donald Trumpin ja Elon Muskin kaltaisten mahtimiesten kanssa.

Nyt aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija on joutunut MAGA-republikaanien hampaisiin. Sananvapausjärjestö PEN American mukaan peräti 79 Kingin teosta on poistettu kirjastoista ainakin jossain osavaltiossa.

Tämän luennon painopisteenä ovat erityisesti Kingin Richard Bachman -salanimellä julkaisemat varhaisteokset. Osa niistä on 1970-luvun uhkakuvia peilaavia dystopioita. Tarinat ovat nousseet uudelleen framille tuoreiden filmatisointien myötä (viimevuotiset The Long Walk ja Running Man).

Kingin omalla nimellä julkaistu metafiktiivinen painajaistrilleri Pimeä puoli (suom. Ilkka Rekiaro, Tammi 1991) on puolestaan mielenkiintoinen kahdella tapaa: kirjailija jättää siinä pitkiä jäähyväisiä paitsi päihderiippuvuudelleen, myös nuoruutensa alter egolle Bachmanille.

Luento päättää minun ja Ville Eerolan Kaunokirjallisia skandaaleita -sarjan.